Valitse vuosi ja kuukausi:
2015: 6 | 2014: 5 | 6 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 2013: 5 | 6 | 7 | 9 | 2012: 1 | 5 | 6 | 7 | 8 | 11 | 2011: 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 12 | 2010: 3 | 4 | 6 | 7 | 8 | 10 | 2009: 1 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |

Oliverin päivänä Porissa

29.05.2009

Taas oli edessä reissun Poriin merilohen perään. Päiväksi valittiin tarkoituksella Oliverin päivä, jotta esikoispojan nimipäivä toisi onnea kalamiesten reissuun.

Tällä kertaa Poriin selvittiin ilman mitään ylimääräisiä härdellejä, joten nopeasti rampilla kamat kasaan ja eikun vene vesille. Tällä kertaa palattiin juurillemme, eli raksikalastuksen pariin. Viimeksi ajankäytöllisistä syistä turvauduimme peltiin, mutta hyvinhän se reissu silloinkin meni.

Nyt mukana ei ollut opasta(Sami), joten ajo pelipaikoille kesti hieman odotettua kauemmin. Ja kaukaa huomasimme, että emme suinkaan olleet aamuvirkkuja vaan vesillä oli jo toistakymmentä venettä. Näyttivät orjallisesti kiertävän tiettyä paikkaa ja ihmekös tuo, koska onhan siitä tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin kalaa tullut.

Noin puolen tunnin kuluttua saimme raksit veteen autopilotin avustuksella. Säädimme mahdollisimman hitaat "nässy- tynnyrit", joilla kotikulmilla kalaa usein saadaan.

Noin vartin kuluttua edessä oli viime kertainen ottipaikka. Pohjoisesta tullut Örnvikki näytti ottavan sisäpuolen ottipenkan tienoilla, joten me valitsimme läntisemmän puolen. Jo kaukaa katselimme, että onkohan edessä Mansukosken Karin Pilothouse, kun niin tutulta vaikutti. Sitten soikin puhelin ja Karihan siellä kyseli kuulemisia. Noin 10sek puhelimen vastaamisen jälkeen räikkä HUUSI HOOSIANNAA!!!

Lähtö oli suorastaan karmea ja kala pysähtyi vajaan sadan metrin päähän. Sitten siima löystyi ja ajattelin, että irtihän se pääsi. Pienen sisäänkelauksen jälkeen kävi selväksi, että kala ui kohti venettä.
Tämän jälkeen se nappasi mukaansa toisen puolen kaksi plaanaria, jotka saatiin luojan kiitos selvitettyä.
Vieläkään kalaa ei oltu saatu lähellekään venettä. Tässä vaiheessa alkoi toivo elää 10kg+ kalasta, kun voimaa kalalla oli selvästi.
Kala vaihtoi välillä puolta ja teki voimakkaita syöksyjä.Kala haki myös toiselta puolelta plaanarin mukaansa, joka myös onneksi saatiin setvittyä. Sitten kala tuli peräaaltoon noin kymmenen kertaa, josta se aina otti spurtin kauemmas. Kala alkoi väsyä, mutta niin myös väsyttäjäkin.

Lopulta kala saatiin haavimisetäisyydelle, jolloin kala ilmi että kyseessä on erittäin iso lohi. Ensimmäinen haavimisyritys näytti sujuvan hyvin, mutta kuinkas kävikään että raksin takakoukku tarttui haaviin. Tässä vaiheessa hiki alkoi valua selkäpiitä ja tiesin, että nyt lohi repäisee itsensä irti. Mutta aivan käsittämällä tuurilla kala kampesi itsensä takaisin haaviin. Sitten nosto ylös veneeseen, mutta haavinvarsihan siinä katkesi ja havas jäi kiinni takilan rissaan. Siinä jättiläinen roikkui ilmassa ja oli nopeiden ratkaisujen aika. Puukolla havas irti rissasta ja kampesimme kalan veneeseen. Silloin kävi ilmi, että kyseessä on suorastaan jättiläislohi mutta kuinka iso niin sitä oli vaikea arvoida. Kalastus seis ja kamat kasaan sekä kohti rantaa.

Virallinen punnitus teollisuusvaakalla näytti 20,55kg ja pituutta porsaalla oli 117,5cm. Tämä oli luonnollisesti venekuntamme henkilökohtainen ennätys.
Suurkiitos Mensosen Samille opastuksesta Porin Merilohipyyntiin ja kiitos AHDILLE!

Tässä vielä kuva kotona.

Team TR Products selkämerellä

24.05.2009

Perjantaina 22.5 suunnattiin Poriin kokeilemaan merilohen ottihalukkuutta. Edellisten viikkojen hurjat lohisaaliit ympäri Itämerta pistävät liikettä kinttuihin.
Pienen aamuhässäkän jälkeen päästiin laskemaan vermeet veteen kymmenen maissa. Aamulla olikin vesiltä nostettu jo useampi lohi, joten aikaisin kannattaa olla liikkeellä.

Aamupäivä meni haeskellessa paikkoja, mutta potentiaaliset ottipaikat alkoivat pian hahmottua. Keli oli mitä mainioin ja meri ajoittain lähes rasvatyyni. Mikäs siinä lohta uistellessa, kun aurinko paistelee ja kylmä olut virkistää kalamiehiä. Hieno päivä oli innoittanut veneitä vesille sankoin joukoin ja ottipaikoilla oli välillä
oikein ruuhkaa. Onneksi kaikille tilaa riittää...

Iltapäivästä alkoi tuntua siltä, että tänään selkämeri ei ole meille antelias. Hieman ennen viittä päätin vielä kaartaa erään hyvännäköisen penkan vierestä, miehistön ottaessa lepoa kabiinin puolella. Penkan loppupuolella takilasta lähti niin äkäisesti, että ei tarvinnut epäillä ottiko kala vai ei. Lohi otti heti alkukättelyssä siimaa pihalle toistasataa metriä ja hyppäsi kaukana. Ei muuta kuin vauhtia pois ja autopilotti päälle. Etukäteen oli päätetty, että Ville saa kepittää kalan veneeseen jos sellainen tulee. Ei ole Ville vielä merilohta päässyt pitelemään ja hienosti homma villeltä menikin. Toistakymmentä minuuttia kalaa väännettiin veneeseen ja samalla puhdistettiin veneen perää haavimista varten. Hauska yksityiskohta oli se, että väsytyksen aikana veneen toisella puolella plaanaria vietiin lujaa, mutta ei pysynyt kovin kauaa kiinni.
Veneen vierellä kala kierteli kovasti, mutta lopulta Sami onnistui haavitsemaan kalan.
Riemulla ei ollut rajaa ja veneen pohjalla lepäsi Selkämeren "hopeatar" jolla pituutta 99cm ja painoa 11kg+.

Pönö

Ryhmäpotretti